LASTENLAULUJA

Pojat rakastivat pienenä lauluja ja laululeikkejä. Olen koonnut tähän meillä suosituimpia lauluja ja laululeikkejä ja koska se on netissä tullut kovin suosituksi jätän sen tänne kotisivuilleni palvelemaan muitakin.

Te jotka eksyitte paikalle lastenlaulujen perässä, olkaa hyvä ja tutustukaan muuhunkin sivustoon.

AUTOLAULU
Autolla ajetaan varo-varovasti, ettei kaadu kallis lasti.
Suoraa tietä ja suoraa tietä ja mäkiä on matkan varrella.
Pois pois mummot alta, tie näyttää kapealta.
Mittari näyttää toista sataa, jarrut on epäkunnossa.

HEPPALAULU
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa,
ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.
Juokse hepo hiljaa, kanna pikku Siljaa,
kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa,
Ihanaa, ihanaa, onhan ratsastaa.

HYVIN HILJAA
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt kuuluu keijujen äänet.
He tanssivat taas koko yön laulaen, koko yön laulaen.
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt syttyvät tähtöset pienet.
Ne oottavat taas läpi yön loistaen, läpi yön loistaen.
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt sammuu keijujen äänet.
He liitävät taas ylös luo tähtien, ylös luo tähtien.

HÄMÄ-HÄMÄHÄKKI
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen.
Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

Muura-muurahainen kortta kuljettaa.
Ahkerasti aina työssä ahertaa.
Kohta on valmis keko komea.
Muura-muurahainen kortta kuljettaa.

Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan.
Heinikossa hyppii sinne, tänne vaan.
Pieni sinikello käypi nukkumaan.
Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan.

Sääski, sääski pieni surraa parvessaan
suvipäivä kuluu siinä touhussaan
illan varjot saapuu, siivet kimaltaa
sääski sääski pieni surraa parvessaan.

Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan.
Lintu pieni lensi siihen katsomaan.
Aurinko armas laski vuorten taa.
Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan.

IHME JA KUMMA
Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Siilillä on piikit, linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö ne koskaan valmihiksi saa?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Matkamies käy rantaan lammen vettä juodakseen, niin peilikuva katsoo alta tyynen veen.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Mitenkähän lumpeet kelluu veden pinnalla, ja yhtä kevyt korento on niiden rinnalla?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Kalat asuu vedessä ja kuu ja tähdet taivaalla, mut lapset voivat purjehtia unilaivalla.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

JÄNIS ISTUI MAASSA
Jänis istui maassa torkkuen, torkkuen. Mikä sul on jänönen, kun et enää
hyppele? Hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.

Varo metsäkoiraa jänönen, jänönen. Koira siit on iloinen, kun et enää
hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.

Jänikselle tuli tohtori, tohtori. Antoi sille lääkettä sekä kylmää
käärettä, käärettä, käärettä, käärettä.

Jänis pisti päänsä pensaaseen, pensaaseen. Jokos terve olet nyt,
lääkkeeseesi kyllästyt, kyllästyt, kyllästyt, kyllästyt?

JÄNÖJUSSIN MÄENLASKU
Kun pikkupojat suksillaan
laski mäessään,
niin jänöjussi pensaastaan
katsoi ihmeissään.
Ja niin hän nauroi itsekseen,
kun joku lensi pyrstölleen,
niin huoleton, tuo leikki on
ja aivan verraton.

Jos mulla oisi sukset vaan,
kyllä näyttäisin,
mäkeä kuink' lasketaan
ja kaikki voittaisin.
Vaikk' hyppyri tuo katala
on mulla liian matala,
niin pilvihin mä hyppäisin,
heille näyttäisin.

Mutt' orava tuo oksaltaan
silloin haastoi näin:
Sä pullistelet varmaan vaan,
Jussi ystäväin.
Et kyllä hyppää pilvihin,
mä vaikka sua auttaisin
ja vedon lyön, jos teet sen työn,
niin häntäni mä syön.

Jos Jussi vaikka yllättäis,
se mistä tiedettiin,
ja jotta kiista selviäis,
sukset hankittiin.
Ja kohta mäen huipulta
Jussi huutaa hurjana:
Pois alta vaan, nyt lasketaan,
en pelkää ollenkaan!

Ja niinkuin myrsky konsanaan
hän syöksyi alaspäin,
ei aavistanut ollenkaan,
ett' vois käydä näin:
Kas satakunta volttia
hän teki ilman holttia
ja vatsalleen hän kinokseen
näin lensi suksineen.

Mutt' orava hän hymyili,
se oli miehen työ,
ja mulla säilyi häntäni,
en sitä vielä syö.
Kas muista, Jussi ystäväin,
ei pilvet ole maassa päin,
sä usko vaan, kun neuvotaan
tai koeta uudestaan

KAKSI ON PAATISSA SOUTAJAA

Kaksi on paatissa soutajaa. Kaksi on paatissa soutajaa.
Aallokko paattia keinuttaa, tahdotkos kanssani soutamaan
(Soudetaan lapsi sylissä ja sitten allokko keinuttaa sivuttain.)

KARHU NUKKUU
Karhu nukkuu, karhu nukkuu
talvipesässään.
Ei ole kellään, näin sitä leikitellään.
Karhu nukkuu, karhu nukkuu
eipäs nukukkaan, pöö!
(Leikkiä voi leikkiä vaikka peiton alla. Lapsi on piilossa ja peitto vetäistään pois lopussa.)

KEVÄTSÄÄ
Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa, puut jo silmut saa!
Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi.
Kevätsää lämmittää, luonnon herättää.

Kenpä vaan voisikaan jäädä kotiin nukkumaan?
Vuoretkin, laaksotkin kutsuu leikkihin.
Kuulet huilun sävelen: käki kukkuu kultainen!
Kenpä vaan voisikaan jäädä nukkumaan?

KIINAN KEISARI
Kiinan keisari ratsastaa, ratsunsa pystyyn kavahtaa
Keisari maahan kopsahtaa, mistäs kiina nyt uuden saa?
TÄALTÄ!
(Lapsi ratsastaa sylissä ja kun keisari kupsahtaa maahan, niin ”pudotetaan lapsi” ja TÄÄLTÄ sanalla nostetaan takaisin)

LAATIKKOMUMMO
Laatikkomummo, laatikkomummo, mitä sä puuhaat, torkutko?
Keitätkö kahvin, paistatko leipää? Esiin nyt sieltä jo käy! HIP HEI!
Laatikkoukko, laatikkoukko, mitä sä puuhaat, torkutko?
Keitätkö kahvin, harjaatko kengät? Esiin nyt sieltä jo käy, HIP HEI!
Laatikkomummo, laatikkomummo, mitä sä puuhaat, torkutko?
Leivotko leipää, hoidatko kissaa? Esiin nyt sieltä jo käy, HIP HEI!

LEIPURI HIIVA
Työnnän pullat uunihin, vedän valmiit takaisin,
näen piipusta kun savu kohoaa.
Leipuri Hiiva, hän asuu kumputiellä, hän pullat, kaakut leipoo siellä.
Näen piipusta kun savu kohoaa.
(Kukapa ei osaisi tätä leikkiä?)

LIIKENNELAULU
Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen.
Kaikki säännöt mieleesi paina, paina ne tarkalleen.
Säännöt ne vasta auttavat lasta turvassa kulkemaan.
Vältä vaaraa uhmailemasta, sääntöjä seuraa vaan.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Suojatietä muista sä käyttää, se kadun poikki vie.
Valkoviiva ohjaa ja näyttää missä on suojatie.
Niin vasemmalle, kuin oikealle katsahda sittenkin,
silloin et jää auton alle tiesi on turvaisin.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Kaupunki on kauhean suuri, joskus se eksyttää.
Ällös pelkää on apu juuri poliisisetä tää.
Hän voipi vaikka neuvoa, taikka muutenkin auttaa niin.
Siinä missä on paha paikka, turvaudu poliisiin.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Leikitellä ei pidä tiellä, sen sinä muistat kai.
Monta kertaa leikit ne siellä hirveän lopun sai.
Äitikin uottaa, toivoo ja luottaa lapsia koulustaan.
Ei saa huolta äidille tuottaa tuhmilla tempuillaan.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

MAIJAN KARITSA
Maijall' oli karitsa, karitsa, karitsa. Maijall' oli karitsa, lumivalkea.
Minne Maija menikin, menikin, menikin. Minne Maija menikin, se seuras mukana.
Kouluhun se lähti myös, lähti myös, lähti myös. Kouluhun se lähti myös Maijan mukana.
Siellä kaikki nauroivat, nauroivat, nauroivat. Siellä kaikki nauroivat sen koulupäivälle!

MERIROSVOLAULU
Nyt musta lippu liehumaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Jää kauas ranta synnyinmaan, hulabaloo balai!
On laiva niin kuin tuulispää, hulabaloo balai! Hulabaloo balai,
balai! Ja kauppalaivat kiinni jää, hulabaloo balai!
Kun kulta-aarre ryöstetään, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Se palmun alle kätketään, hulabaloo balai!
Saaren kartta piirretään, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai! Ja
siihen rasti merkitään, hulabaloo balai!
Siis musta lippu liehumaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Näin kaljuunoita rosvotaan, hulabaloo balai!
Me taistelemme kuolemaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai! Ei
kotiin tulla milloinkaan, hulabaloo balai!

METSAMÖKIN IKKUNA
Kas, metsämökin ikkuna, sielt´ tonttu ulos kurkistaa
ja jänö laukkaa laputtaa ja oveen kolkuttaa.
Auta, auta, pyydän sua, metsämies kun vaanii mua.
Sulle suojan tarjoan, siis kätes ojenna.

MIRRI SAIRASTAA
Ikävän nyt kerron teille: Mirri sairastui.
Paha oli ilma eilen, Mirri vilustui.
Nyt on vaivaa ystävällä, senhän arvaatkin,
kaik on kipeänä hällä, nenä, varpaatkin.
Minä häntä silittelin, ei hän hyrrännyt;
maidollakin mairittelin, eihän lerkkinyt.
Äiti makkarankin osti, Mirrilleni vei,
Mirri päätänsä vain nosti, sanoi : Kiitos, ei!
Viimein isän tohvelihin Mirri löysi tien;
kävi siihen kyyryksihin ystäväni pien.
Hiljaa, lapset, hiljaa aivan, antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan poistaa pienoltain.

MOPOLAULU
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla mopo.
Mopo mopo mopo, mopo mopo mopo, mopo sanoo: put put put!
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla juna.
Juna juna juna, juna juna juna, juna sanoo: tuh tuh tuh!
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla auto.
Auto auto auto, auto auto auto, auto sanoo : drn drn drn!

MÖRRI-MÖYKKY
Korpikuusen kannon alla on Mörri-möykyn kolo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla.
Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla.
Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin
pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin
pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa,
eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta.
eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla..

NALLE PUHIN SADELAULU
Sataa, sataa, ropisee, pili pili pom, pili pili pom.
Varpaitakin palelee, pili pili pom pom pom.
Varpaitakin palelee, pili pili pom pom pom.
Sataa, sataa, ropisee, pili pili pom, pili pili pom.
Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, uhhuh huh.
Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, huh.

NALLET TALLUSTAA
Nallet tallustaa lammenrantaan onkimaan. Pienin suuren kalan saa, muut
ei ollenkaan.
Nallet tallustaa mustikoita maistamaan. Pienin marjat mussuttaa, muut ei
ollenkaan.
Nallet tallustaa sienimetsään poimimaan. Pienin täyden korin saa, muut
ei ollenkaan.
Nallet tallustaa karhuluolaan nukkumaan. Pienin hyvän unen saa, muut ei
ollenkaan.

NELJÄ KISSANPOIKAA
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa
pyöriskeli, leikiskeli kotipihallaan.
Äiti mirri istuskellen katsoi leikkiänsä,
kasvojansa pestessään hän neuvoi lapsiaan:
Lapsikullat, leikkikää, mut älkää menkö jäälle,
kevät sekä syksyjää niin petollinen on.
Äiti mirri työhön lähti, pienet karvapörrit
leikkimään he jäivät koko joukko vallaton.
miu, mau, miu mau, hah hah hah hah, miu mau,
hah hah hah hah, miu mau, joukko vallaton,
vaan äidin neuvot viisaat ne kohta unhoon jäi,
ja järven rantaan juoksivat he kaikki peräkkäin.
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa,
kohta jäällä liukkahalla alkoi temmeltää,
hetken vielä leikki kesti vekkuleitten pienten,
sitten aivan yllättäin murtui alla jää.
Miu, mau, miu, mau, auttakaa, oi miu mau,
auttakaa oi miu mau, mirrit vaikertaa.
Miks' äidin neuvoja me emme totelleet,
on kuolo siitä seuraus ja äidin kyyneleet.

Halli koira silloin saapui niin kuin myrskytuuli,
mirrit nosti avannosta viime hetkellä.
Mirrit kiitti Hallia, vaan tämä äkeissänsä
haukkui heitä koko matkan kotiretkellä.
Äiti mirri kyynelissään syliin heidät sulki.
Suloisimmat kyyneleet on onnen kyyneleet.
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa,
äidin neuvot jälkeen sen on aina totelleet.

NUKKU-MATIN MAASSA
Pieni tytön tylleröinen tietä pitkin kulki.
Saapui siihen Nukku-Matti,silmät pienet sulki.

Kasvoi kuusi kukkalatva, käki siinä kukkui.
Mutta tytön tylleröinen nurmikolla nukkui.

Pieni tytön tylleröinen sievää unta näki
että hänen ympärilleen tuli metsän väki.

Tapio ja Tellervo ja Sinipiika pieni,
Mustikka ja Mansikka ja suuri metsän sieni.

Sipsutteli Sinipiika pienen tytön luokse;
otti kiinni kädestä ja hyppeli ja juoksi.

Eipä tytön tylleröinen ollut mitään vailla.
Hauska oli oleskella Nukku-Matin mailla.

ORAVAN PESÄ
Kas kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla.
Sen poikaset siellä ne leikkiä lyö
ja pikku hampailla siementä syö.

On siinä vihreä vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuriikkiset ikkunat
ja vuoteena sammaleet vihannat

Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa
niin oravan pesästä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää

Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell’ oravan poikaset tuttuhun kehtoon
ja elämä siellä on herttaisaa
kun kuusen latvassa keinua saa.

PEIPON PESÄ
Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän,
Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.
Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.

Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori.
Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.
Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.

Kävi siinä vierahissa naapurista rastas.
Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.
Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.

Sitten alkoi laulukoulu, tiri tiri teijaa.
Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.
Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.

Eikä lapset liinahapset henno säikytellä,
että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.
että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.

PEPPI PITKÄTOSSU
Kaikki on vinksin vonksin
tai ainakin heikun keikun
arvaas oikun eikun
kuka oon joko arvaat sen
Ullan nimi on Ulla
nimi toinen vain on mulla
jos et millään arvaa
sanon suoraan sulle sen

Tässä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
tässäpä Peppi Pitkätossu
nauraa hah hah haa

Ootkos nähnyt tään
apinani hienon ja lystikkään joo
herra Tossavaisen
sehän juuri hän on nimeltään
ootkos nähnyt tään
hevoseni valkean täplikkään joo
entäs Huvikummun
talon jossa me leikitään

Siellä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
sielläpä Peppi Pitkätossu
laulaa lal lal laa

Voimia mulla on näissä
on paljon sormen päissä
nostaa voin kirahvin
minä kaikkein vahvin oon
tartu torveen rumpuun
tule luokseni Huvikumpuun
pannaan hyrskyn myrskyn
sula heijaa hopsansaa

Tässä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
tässäpä Peppi Pitkätossu
nauraa hah hah haa.

PIENI ANKANPOIKANEN
Pieni ankanpoikanen polskutteli veessä,
pien ankanpoikanen lumpeenlehden eessä.
Se lehdestä haukkasi palasen ja
sanoi sitten - Mä olen iloinen.
Olen ankanpoikanen, polskuttelen veessä.
Kvak, kvak, kvak.

Pieni sammakko kurnutteli veessä,
pien’ sammakko lumpeenlehden eessä.
Se sieppasi suuhunsa palasen,
jota ankka söi ja sanoi: olen iloinen.
Olen pieni sammakko kurnuttelen veessä.
Krr, krrr, krr.

Pieni vesikirppu myös uiskenteli veessä,
pien vesikirppu myös lumpeenlehden eessä.
Ui luokse ankan ja sammakon
ja sanoi niille: Iloinen tää veikko on.
Olen vesikirppu vain, uiskentelen veessä.
Kuik, kuik, kuik.

Pieni käärme veikeä kiemurteli veessä,
pien käärme veikeä lumpeenlehden eessä.
Pois pelotteli muut. vesikirppusen söi suuhunsa
ja sanoi: olen iloinen.
Olen käärme veikeä kiemurtelen veessä.
Shss, shss, shss

Pieni lumpeenlehti vain yksin kelluu veessä,
pien lumpeenlehti vain matalassa veessä.
Ei sammakkoa näy ei ankkaakaan,
pois käärme ui vesikirppu vatsassaan.
Pieni lumpeenlehti vain yksin kelluu veessä.
Bu, huu, huu

PIENI KISSANPOIKA

Pieni kissanpoikanen katsoi sillan reikiin. Hiiri, kuules hiironen,
tule tänne leikkiin!
Kuka meist' on vikkelin, sitä pitäis koittaa. Emo lupas rinkelin sille,
joka voittaa.
Hiiri hupsu kovin on ahne rinkelille. malt' ei jäädä loukkohon lähtee
kilpaisille.
Juosta vilistettihin ensin kerkes hiiri. Saiko palkaks' rinkelin? Ei,
vaan paistin mirri.

ROSVOLAULU
Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä.
Kun pakko on, niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan.
Hei, rensselit selkähän, nassakat kourahan,
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja kun me käymme leipuriin, jo huomaa aivotonkin;
vain leivän viemme, kaakun, niin ja kaljapullon jonkin.
No pipperkakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Lihaako myös ja makkaraa ja jonkin kyljyksistä.
Ja leijonalle silavaa, se on niin terveellistä.
Ja selkää nautain muhkeain ja kinkkua, no joskus vain.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja vaatetta kai tarvitsee myös rosvo lämpimikseen.
Jos turkin sieppaan, haittaa tee ei tuo kun muu jää sikseen.
On oiva kauppa tuolla päin, se oitis tarpeet täyttää näin.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

No nyt on säkki pullollaan ja kannu laitaan asti.
Vaan kultaa vielä tarvitaan, pois sitten sukkelasti.
Suun mieliks` muonaa muhkeaa nyt onkin helppo valmistaa.
Vaan muutenpa hiukkaakin niukemman tekevät
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

SININEN UNI
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö,
niin Nukku-Matti nousee ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa,
se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.

Ja sillä on uninen lakki ja sininen uninen vyö
ja unista jäätelönpalaa se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on sininen auto ja se auto hyrrää näin
surrur surrur ja lähtee unen sinistä maata päin.

Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaan,
ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan,
ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.
Surrur surrur ja sinne on sininen, uninen tie.

Ja siellä on kultainen metsä ja metsässä kultainen puu,
ja unien sinilintu ja linnulla kultainen suu.
Ja se unien sinilintu se lapsia tuudittaa,
Se laulaa unisen laulun, lala lallala lallallaa.

SUOJELUSENKELI
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vieressä käy, vaan
ihana enkeli vieressä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie, ja usein se vielä niin liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois, jos
käsi ei enkelin kädessä ois

TAPU TAPU
Tapu, tapu, tap. Tapu, tapu, tap
vauva pieni, vauva pieni taputtaa.
Tapu tapu tap.Tapu, tapu, tap
pienet kädet, pienet kädet taputtaa.

Pum pum pum. Pum pum pum,
vauva pieni, vauva, pieni rummuttaa.
Pum pum pum. Pum pum pum,
puurovatsa, puurovatsa pullottaa

Tömps tömps tömps. Tömps, tömps, tömps
vauva pieni, vauva pieni tömistää,
Tömps tömps tömps. Tömps, tömps, tömps
pienet jalat, pienet jalat tömistää.
(Tätä leikkiä Veeti rakastaa. Taputetaan käsillä, rummutetaan vatsaa ja lopuksi jaloilla tömistellään.)

TOSSU JA SUKKA
Tossu ja sukka ne tirkistää, onkohan kaikilla varpailla pää.
Yks’, kaks’ ja pim pam pom, kenen nämä varpaat on? No, Villen/Veetin nämä varpaat on.
(Tässä leikissä pyöritellään ja hiplataan varpaita.)
TUU TUU TUPAKKIRULLA
Tuu Tuu Tupakkirulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin Turun teitä
hämäläisten härkiteitä.

Mistäs tunsit meidän portin?
Näin teidän uuden portin.
haka alla, pyörä päällä.
Karhuntalja portin päällä.

ÄIDIN SYDÄN
Maan päällä paikka yksi on, niin pyhä, armas verraton,
mi tarjoo lemmen turvaisan ja kätkee onnen kalleimman.
Vain sydän äidin, tunnut sen, näin hellä on ja lämpöinen.
Se riemuitsee sun riemustas, se tuntee huoltas, tuskias.