Ville Luoma
s. -04
Ville on iloinen reipas nuori herrasmies. Pituutta on kertynyt nyt jo todella paljon ja usein Villeä luullaankin vanhemmaksi kuin hän onkaan.

Kissoista Ville pitää kovasti ja auttaakin niiden hoidossa aina kun mahdollista. Jetan kanssa syödään samalta lautaselta, Nelleä halitaan ja tietysti oma kissa Salama vie voiton. Pentujen hoitaminen käy jo rutiinilla ja äidille alkaa olemaan jo todellista hyötyä tästä reippaasta nuoresta miehestä. ;)

Autot kiinnostavat Villeä kovasti ja muutamissa autokisoissa on jo päivä ehditty viettämään. Erityisesti Mitsubishit ovat sydäntä lähellä ja tietysti Lauri Kilpa-auto ja Cars ovat kova sana. Myös Turtlesit, dinosaurukset yms vievät huomion tehokkaasti. Parhaat yöunet Ville saa pääkallo kuvioiduissa lakanoissa. :o

 

Veeti Luoma
s. -06

Veeti on vastakohta veljestään. Tämä poika osaa tarvittaessa kaikki kiukuttelun hienoudet aina jalan polkemisesta maahan heittäytymiseen saakka mutta toisaalta Veeti on pohtiva pikku älykkö. Mihin tahansa Veeti joutuukin pian hän on jo ottanut kaikki haltuunsa, niin lapset kuin aikuisetkin.

Veeti pitää kovasti autoista mikä ei ole ihme koska koko perhe niistä pitää. Autokisoissa viihdytään hyvin ja nopeat autot saavat huomion. Moottoripyörät ja lentokoneet kiinnostavat myös kovasti kuten myös dinosaurukset ja hirviöt.

Veeti on oikea äidin pikku nuppu. Hän hurmaa kaikki pelkällä hymyllään ja tarhatäditkin on jo kiedottu pikkurillin ympärille.

 

Äiti, Tanja Luoma.

-75 syntynyt armoton kissaihminen. Ammatiltaan autonkuljettaja ja tällä hetkellä toimin taksin kuljettajana Tampereen alueella.

Kissaharrastuksessa kokemusta löytyy niin maatiaiskissoista, löytöeläintoiminnasta kuin rotukissoistakin. Kasvatus ja näyttelyttäminen kiinnostaa ja toiminta kissayhdistyksissä. Toiminut mm kotikissayhdistyksessä varapuheenjohtajana, Pyhän Birman kissa ryn pentuvälittäjänä ja varapuheenjohtajana.

Myös autot kiehtovat ja suuri osa vapaa-ajasta kuluu autojemme parissa. Erityisesti Mitsubishi-merkkiset autot ovat meidän juttu.

Jäsenenä mm Pyhän Birman kissa ry:ssä, Pirkanmaan rotukissayhdistyksessä, Tampereen urheiluautoilijoissa, Mitsubishi Club Finlandissa....

Kissaharrastuksesta

Kissat ovat rakas harrastukseni. Aloitin kissaharrastuksen kotikissani Empun, Lilyn ja Ronjan kanssa, aluksi ihan kotikissanäyttelyistä, mutta lopulta huomasin harkitsevani rotukissaa. Lähdin siis rotunäyttelyyn etsimään meille omaa rotua.

Kun näin Pyhä Birman ensi kerran elävänä, päätin alkaa etsimään omaa pyhää pentua, ruskeanaamio naarasta, jonka kanssa voisi käydä näyttelyssäkin.

Kävin muutamaa pentua katsomassa, mutta jotain puuttui, kunnes lähdin Kirakan-kasvattajan Anneli Teikarin luokse pentuja katsomaan. Hänellä oli vapaana ruskeanaamio naaraspentu, jolla ei ollut mitään pahaa virhettä, mutta näyttelymenestystä hän ei pennulle luvannut.

Menin hänen luokseen ja pentuhuoneeseen. Sängyllä riekkui muutama pentu ja kun polvistuin sängyn viereen, yksi pennuista "hyökkäsi" suoraan naamaani kohti. Tämä oli juuri se pentu jota olin mennyt katsomaan, tosin olin jo niin rakastunut, että olisi ollut aivan sama, vaikka tuon kanssa ei olisi voinut mennä näyttelyyn.

Siiri muutti meille alkuvuodesta 1999. Muistan sen tunteen kun pentu tuli, en voinut uskoa sitä todeksi. Ne siniset silmät olivat kauneinta mitä olin koskaan nähnyt ja leijuin pilvissä pitkään.

Ensimmäinen näyttely koitti pian ja Siiri olikin TP. Peli oli selvä, olin koukussa kissanäyttelyihin. Sen jälkeen on tullut kierrettyä lähes kaikki kotimaiset näyttelyt, sekä joitakin ulkomaan näyttelyitä.

Kasvattajan kannustuksesta uskaltauduin myös kokeilemaan kasvatusta ja jäin siihenkin koukkuun. Rakastan tätä ihanaa rotua ja moni kissatuttavani onkin sanonut, ettei voisi kuvitellakaan minulle toista rotua. Olemme kuulemma luonteiltammekin samanlaisia. :)